lauantai 13. heinäkuuta 2013

Lomalta paluun haikeus

Olemme jälleen kotona. Loma oli täynnä sydäntäsärkevää kauneutta, joka iski sekä silmiin että sieluun. Lomaan kuuluu usein haikeus, muistuttavathan ohikiitävät hetket myös elämän lyhyydestä, tilapäisyydestä. Onnellisuus on meillä vain lainassa. Elämä on yksittäisiä hetkiä, jotka ovat luonamme tässä ja nyt. Sekä menneisyys että tulevaisuus ovat pelkkää harhaa.


Tolfan näkyvin maamerkki Rocca dei Frangipani on aina yhtä kiehtova. Se valaistaan yöllä, ja lapsi halusi välttämättä kävellä sinne jonain iltana myös pimeällä. Kun sopiva ilta koitti, mehän sitten kävelimme. Lumoava kokemus. Oli taianomaista kävellä tähtitaivaan alla kohti romanttisesti valaistuja raunioita ja ihastella kaikkialla tanssivia tulikärpäsiä. Luulen myös lapsen muistavan kokemuksen vielä kauan.




Tolfan asunnon olohuoneen maisemat ovat aina yhtä sykähdyttävät.


Tolfassa ja lähikylissä järjestetään kesäisin jatkuvasti sagroja, eli jonkun ruoka-aineen ympärille rakentuvia kyläjuhlia. Me kävimme mm. etana-, villisika- että fettuccine-pasta -juhlilla. Näissä siis yleensä kylätoimikunta tms. järjestää isot illalliset jossain ulkona, jonne mahtuu kymmeniä pöytiä. Siellä sitten maistellaan herkullisia, paikallisia ruokalajeja. Ja paikallista viiniä. Usein on lisäksi elävää musiikkia ja tanssia. Tässä fettuccine al cinghiale, eli  fettuccine-pastaa villisikakastikkeella.



Kävimme muutamaan otteeseen Roomassa, ja sitäkin useammin sekä Braccianon järvellä että merellä. Erityisesti Toscanan rannat ovat mieleemme, myös Lazion puolelta löytyy kauniita rantoja, mitä pohjoisemmaksi mennään Roomasta, sitä puhtaampaa on vesi ja rauhallisempia rannat. Vaikka sekä järvi että meri ovat useamman kymmenen kilometrin päässä Tolfasta, välimatkat eivät haittaa, kun ajomatka käy niin kauniiden maisemien keskellä.



Haikeaa jättää kaikki tämä taakse, toisaalta kehitin koko ajan kolmatta Ariannaa eteenpäin, ja sormet jo syyhysivät päästä myös kirjoittamaan. Nettihyteyttä ei sii käytännössä ollut, koska olin pelkän kännykän varassa, ja kännykkäkin on Tolfassa suurimmaksi osaksi katvealueella. Tein paljon muistiinpanoja sekä Roomassa että muualla, luin vinon pinon kirjoja, itse asiassa en muista, koska viimeksi olisi ollut aikaa lukea 3 pitkähköä dekkaria, kaksi tietokirjaa kokonaan ja kaksi puolikasta kymmenessä päivässä. Ilmeisesti some todellakin vie aikaani, jos ei muuta, niin lukuaikaani.


Katukuvaa Tolfassa.


Tällaiset maisemat aperitiivilla.



Ihanaa lomanjatkoa lomailijoille ja kaikille muille haikeankaunista arkea!

14 kommenttia:

  1. Upeita kuvia ja niin kauniit maisemat ! Katsoin eilen Ylen Teemalta puutarha ohjelmaa Italian puutarhoista. Aivan ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kyllä kieltämättä on häikäisevän upeita puutarhoja, kun ilmasto on niin suotuisa... ehkä minäkin jonain päivänä innostun viherpeukaloksi :)

      Poista
  2. Lapsuusmuistot koostuvat juuri noista taianomaisista hetkistä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kyllä, minulla itselläni on niin paljon tuollaisia muistoja, jotka koostuvat lumoavista kokemuksista, kun teimme jotain tavallisuudesta poikkeavaa, valvoimme jmyöhään tai muuta sellaista. Toivottavasti lapsi muistelee yhtä lämpimästi aikanaan omia lapsuudenkokemuksiaan...

      Poista
  3. Kiitos kauniista kuvista. Kiva, että lomasi on ollut antoisa. Kyllä teillä on todella ihanat näköalat siellä Tolfassa. Pitänee joskus käydä katsomassa josko törmäsi Ariannaan siellä päin ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tolfassa on kyllä kaunista. Ja Ariannaan itsekin odotan ain törmääväni, kun Rooman seudulla liikun :)

      Poista
  4. Totta puhut, lomailu on ihanaa ja haikeaa. Lapsena koulun kesälomat tuntuivat ihanan pitkiltä, nyt kun omat lapset niitä aikatauluja noudattavat, itsestä tuntuu että kaksi kuukautta menee niin siivillä! Yritän aktiivisesti olla ajattelematta vielä syksyä. Suomessa saimme onneksi kesän käyntiin ihanan ajoissa lämpimillä ilmoilla, joten toivottavasti syksyllä tuntuisi että on saanut riittävästi kesää tankattua talven varalle. Hetki kerrallaan täytyy koettaa nauttia.

    Hankin kesälukemiseksi toisen kirjasi, ja erittäin nautittava lukukokemus oli jälleen kerran! En voi kuin ihailla ja ihmetellä yksityiskohtiin perehtymistäsi taustatyössä, ja kuinka mukaansa tempaavaa kirjaa oli lukea. Seuraavaa odotellessa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, minua jo pelottaa ajatus lapsen koulun alkamisesta, minulla kun on vaikeuksia aikatauljen kanssa ja tuntuu vaikeqalta ajatukselta, ettei enää voi lomailla milloin tahtoo, vaan on noudatettava lukuvuotta...

      Ja voi kiitos ihanasta palautteesdta! Tänään on taas vaihteeksi nihkeänkuumaa ja hyvin laiska olo, tarvitsen motivaatiota käydökseni töihin, tällaiset kommentit antavat sitä <3

      Poista
  5. Kävelyretki pimeällä kuulostaa kovin houkuttelevalta, lämpimät ja pimeät illat ovat valoisiin kesäiltoihin tottuneelle pohjoisen ihmiselle niin harvinaista herkkua ;-D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, muistan kuinka pienenä oli lumoavan eksoottista, kun lomailimme ulkomailla ja pimeä laskeutui, vaikka oli kesä. Toisaalt nyt taas muistelen kaiholla valoisia kesäöitä ;) En tosin nukkumisen kannalta, olemme vaikeuksissa nykyään Suomessa kesällä, kun yöllä ei ole tarpeeksi pimeää :D

      Poista
  6. Loma yksillä, kesä kaikilla.
    Unelmien täyttymys on kesä seikkailuista parhaimpia.
    Oi, tuli tähtiä ikävä ja niitä nähdäkseen saa elää eteenpäin vielä ainakin kuukauden.
    Suloisia suvipäiviä ja rahtunen jännittäviä seikkailuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähtiä on vaikea katsoa unelmoimatta... ihanaa kesänjatkoa myös sinulle!

      Poista
  7. Tunnelmallisia ja ihastuttavia kuvia. Italiassa on niin kaunista. Meillä on Italian loman alkuun enää joitakin päiviä :)) Sinusta oli kiva juttu Annassa, ja voi kuinka kauniita kuvia siinäkin oli teidän kakkoskodin kylästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, toivottavasti nautitte lomasta! Ja kiva, jos tykkäsit jutusta kuvineen!

      Poista

Kiva kun kävit!