lauantai 11. toukokuuta 2013

Viikko lusittu

Miehetön viikko loppui eilen, kun siippa palasi kotiin. Tuliaisten kera. Tilaan USA:sta aina juorulehtiä ja halpoja hiustuotteita: miksi maksaa samasta tuotteesta itsensä kipeäksi, kun sen voi ostattaa miehellä puolet halvemmalla? Mutta olisimme ottaneet miehen kyllä takaisin ilman tuliaisiakin, ei siinä mitään. Tosin ei tämä viikko nyt niin dramaattisen vaikea ollut. Vain ajoittainen migreeni aiheutti ongelmia, muuten tekemistä riitti ja aika kului kuin siivillä.


Jatkoin pihan ja alakerran "tavernan" siivoamista myös viikolla. Lisäksi ehdin käydä juoksemassa, kun lapsi oli koulussa. Ja juostessa ehdin ihailemaan kaikkea sitä kaunista, mitä luonnolla on tarjolla. Kuten perhosia.


Ja kukkia. Peukaloni ei viherrä, mutta luonnonkukista osaan nauttia senkin edestä. Ilahduin toki myös, kun huomasin, että laiminlyömisestä huolimatta toinen pihan alppiruusuistä uhkailee kukinnalla. Alppiruusut tietävät mainiosti, että olen huono emäntä, ja siksi ne kostavat ajoittamalla varsinaisen kukinnan aina Suomen-matkojeni ajalle. Suomeenhan yritämme päästä ensi viikolla, siihen on syynä mm. pari Kustin kotiin polkemaa kirjettä.


Ja yhden paketin, saimme nimittäin uudet iPhonet. Omani on tällä kertaa valkoinen. Kun avasin puhelinpakettia, mielessä kyllä kävi, että on se sääli, etten saa kicksejä teknisistä vempaimista. Oli jotenkin surullista, etten osannut iloita uudesta puhelimesta sen kummemmin. Päinvastoin, en ole vieläkään vaihtanut sim-korttia vanhasta kapulasta uuteen. Mies on vähän samanlainen, työnsä puolesta hänellä on käytössä sellainen monen tuhannen euron läppäri, josta tietokonenörtti joutuisi ekstaasiin, mutta mieheni vihaa sitä ja käyttää mieluummin minun muutaman huntin konettani. Koska se on yksinkertainen ja helppo käyttää. Joo, menevät hukkaan kaikki teknologiset uutuudet meidän kohdallamme. Minulla on tasan nolla peliä ladattuna puhelimessa, kameran lisäksi osaan käyttää safaria, puhelinta ja herätyskelloa. Että sellaiset appsit minulla.

Puhelimen lisäksi sain Gummeruksen  kirjakatalogin ja pienemmän kirjekuoren, jonka mukaan esiinnyn Gummeruksen syksyn kirjojen esittelytilaisuudessa.

Huomaa Mikki Hiiri -paita. Outoa, kun ottaa huomioon , että Mikki on epälempparihahmoni. Lempparini on tietenkin sielunveljeni Touho.

Pieni paniikki, kun tajusin olleeni kampaajalla viimeksi puoli vuotta sitten. Onneksi luottokampaajani ehti ujuttaa minut johonkin väliin, vaikka hän valittaakin kyvyttömyydestäni hoitaa hiuksia muutenkin kuin vain pakon edessä. Teknisten vempaimien lisäksi myös puoleen väliin selkää ulottuvat hiukset (paitsi että kampaaja leikkaa ne kerroksittain niin, etteivät ne kaikki enää ulotukaan puoleen väliin selkää) menevät kohdallani hukkaan, kun en jaksa niistä itse mitään koskaan väkertää. Tietokoneella ei onneksi ole pärstäkerrointa, se sylkee päälle vain huonojen lauseiden vuoksi, bad hair dayllä ei ole niin väliä kirjoittaessa.

Apukampaaja (Italiassahan kampaajilla on aina apulaisia hoitamassa hiustenpesut, värjäykset jne. kun taas itse kampaaja keskittyy hiuksen leikkaukseen) sentään halusi yrittää jotain ja laittoi minulle ihanat prinsessatyyliset korkkiruuvikiharat. Harmi vaan, että menin kampaajan jälkeen lenkille, ja tukka suoristui taas entiselleen. Mutta eikö tuollainen nipsupinni just tuolleen laitettuna olisi tyylikäs lisä asuun kuin asuun? Ja kuinka voin muka luopua rakkaaksi käyneestä vanhasta kännystäni?


Parina päivänä oli niin upeat juoksukelit, että siinä ei muutaman kiharan suoristuminen paina mitään. Itse asiassa olen ehtinyt jopa ruskettua käsivarsista ja kaula-aukosta, niin anteliaasti aurinko on porottanut.


Torinossa asuva suomalaisystäväni O tuli lastensa kanssa luoksemme yhtenä iltapäivänä leikkimään, ja koska olin siivonnut edellisinä päivinä pihalla, saatoimme leikkiä hiukan sielläkin, jee! Eli saatan ottaa pihan hoidon jopa harrastukseksi, kun siitä on ilmeisesti hyötyäkin. Perjantaina kävin laittamassa uudet geelikynnet eli toisin sanoen juoruamassa tuntikaupalla manikyristini kanssa.


Ja sitten mies tulikin kotiin tuliaisten kanssa. Juorulehtien ja hiuksenhoitotuotteiden lisäksi sain suojuksen uuteen iPhoneen, joka on siis vielä korkkaamatta. Ja näemmä täynnä pakkauspölyä. Ehkä puhdistan pinnan, jos siis joskus tässä innostun luopumaan vanhasta. Outoa, että puhelimen kaltaiseen esineeseen voi suorastaan kiintyä.


No joo, tämä tuliainen ei ole minulle, vaan neiti Aurinkoiselle. Hän on hulluna Disneyn hahmoihin ja myös Aku Ankkaan. Mies lukee hänelle usein iltasaduksi minun suomentamiani Aku Ankkoja - italiaksi. Siis keksii tarinoihin aivan omat sanansa, ja typy rakastaa näitä mieheni säveltämiä akkaritarinoita.


Tyttö toi leikkikoulusta tällaisia tuliaisia, eli äitienpäiväkortin ja lahjan. Jota lapsi EI ole askarrellut itse, tuskin sellaista 4-vuotiasta onkaan, joka tuollaista osaisi askarrella, ei ainakaan, jos on perinyt minun peukaloni keskellä kämmentä.

Eli tällainen viikko meillä. Toivottavasti muillakin on ollut pieniä ja isoja ilonaiheita, joka tapauksessa iloa viikonloppuunne.

14 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Ja tietenkin typy on ollut nyt aivan erottamaton sen kanssa :D Kun isänsä sanoi, että minulla on sinulle yllätys, tyttö kysyi: "Onko se Pluto?". Ja vannon, etten ollut paljastanut :O

      Poista
  2. Olipas mukava postaus luettavaksi näin rentoon lauantaiaamuun. Jotain mukavaa on siis edessä ja näistä luontokuvista nautin itse suunnattomasti. Mukavaa nähdä Italiasta muutakin kuin matkaoppaiden kaupunkikuvia. Itse olen parina päivänä kuljeskellut Suomen metsissä, sillä maanantaina olisi tarkoitus lentää Roomaan kahden viikon opintomatkalle, joka on kaukana rennosta ja luonnonläheisestä meiningistä. Ihanaa ja odottamisen arvoista kaikesta huolimatta. Taidehistorian opiskelijan paratiisi ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos postaus sopi lauantaiaamun tunnelmaan. Ja iih ja aah, Roomaan kahdeksi viikoksi! Ja toukokuussa! Ihanaa! Ei siellä luonnonläheinen meininki tosiaan ole, mutta niin paljon kaikkea muuta upeaa <3

      Poista
  3. Voi, onpa ihana nähdä näin kesäisiä ja aurinkoisia kuvia, tulee kamala matkakuume tosin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on ihanaa, kun täällä on jo näin kesäistä, ihan siksikin, kun en kesä- heinäkuussa, jolloin Suomen luonto on kauneimmillaan, pääse Suomeen, joten nautin näistä toukuisista maisemista, koska ne ovat mielestäni hyvin samanlaisia kuin suomalaiset kesämaisemat <3 Minullakin alkaa siis olla matkakuumetta, tosin Suomeen päin :D

      Poista
  4. Et ole todellakaan ainoa, joka kiintyy vanhaan kännykkäänsä. Minä yleensä pidän kännykkää siihen asti, kunnes se on aivan pakko vaihtaa uuteen. Pari kuukautta sitten vanha puhelimeni pätki puheluja joka kerta niin pahasti, että en enää jaksanut. Mutta onneksi uusi puhelimenikaan ei ole mikään uusinta uutta oleva malli, sillä jostakin syystä suhtaudun hyvin epäluuloisesti esim. kosketusnäyttöihin. Lähinnä pelkään, että jossakin vaiheessa on pakko sellainen hankkia, kun ei enää saa muunlaisia kännykköjä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Lohduttavaa kuulla, etten ole ainoa höperö :D Tai ehkä me kännykkään kiintyjät olemmekin peräti enemmistö ja uusia kapuloita harva se kuukausi hankkivat ovatkin harvinaisuuksia ;)

      Minäkin olin aluksi epäluuloinen kosketusnäytön suhteen, mutta ainakin iPhonessa se on toiminut loistavasti. Miehellä tosin lähtee jatkuvasti vahinkopuheluita, minulla ei ole niin koskaan käynyt :)

      Poista
  5. Olipa mukava postaus. Ihania kuvia ja tunnelmia. Mulla on ihan peruskännykkä, jos olisi joku hienous, niin en kuitenkaan osaisi sen hienouksia käyttää (ja arvostaa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla, että tykkäsit! Ja ihan sama, oikeastaan paras kännykkäni on ollut se Nokian kuuluisa idioottimalli joskus 90-luvulla :D Tosin iPhonen kamera on kätevä, sen myönnän. Ja myös nettiselain. Hm... loppujen lopuksi käytän puhelinta enää aika vähän itse puheluihin :D Enemmän kuvaan ja surffailen :O

      Poista
  6. Sulla on kyllä ihanat juoksumaisemat tuolla.Meillä on jo sen verran lämmintä etten jaksa...
    Minä taas olisin ihan ekstaasissa uudesta puhelimesta.Tykkään kokeilla erilaisia teknisiä juttuja vaikken mikään kauhean hyvä niissä olekaan.
    Mukavaa Suomen matkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakastan lenkkireittiäni, se on todella rauhoittava, vihreä keidas, jossa akut latautuvat. Kävin siellä nyt illallakin lenkillä, ja ah, taivas oli violetti ja puiden latvat kuiskivat ihanasti tuulessa.

      Poista
  7. Paljon on viikkoosi mahtunut. Ja tervetuloa suomeen, täällä kesä puskee päälle vihdoinkin ihan tosissaan ja kohta vihertää. Ihanaa huomista äitienpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaikista toivotuksista <3 Ja nyt oli jo niin mone kuukauden tauko viimeisestä Suomen-lomasta, että alkoi tulla jo kunnolla ikävä. Ja oi, vihreä kesäinen Suomi-maisema: sitä kauniimpaa saa hakea <3

      Poista

Kiva kun kävit!