perjantai 15. maaliskuuta 2013

Lounas ulkona kevätauringossa

Piemontessa on tänään jyllännyt outo sekoitus jäätävää tuulta ja lempeän lämpöistä aurinkoa. Eilenkin tuuli, mutta Mandrian luonnonpuistossa oli ihanan suojaisaa ja lämmintä, kun kävimme siellä pyöräretkellä.

Pellot ja niityt ovat täynnä villisikojen möyrimisjälkiä
4 v. pyöräilee itse vain osan matkasta, varsinainen pyöräretki kesti monta tuntia, ja sen Neiti Aurinkoinen istui isänsä pyörän kyydissä.


Toivottavasti tämä piisami näyttää elävämmältä kuin se viimeksi ikuistamani :D


Tytölle pyöräreissujen kohokohtiin kuuluu aina heppojen tervehtiminen.


Joskus tuomme mukanamme omat eväät, mutta eilen söimme luonnonpuiston ravintolassa. Tai siis ravintolan pihassa. Paikka oli suojainen ja aurinko kuumotti niin, että välillä oli otettava takki pois päältä.

Pasta con ricotta salata

Risotto ai carciofi - latva-artisokkarisotto

Pääruoan jälkeen ei kertakaikkiaan masuun mahtunut enää jälkiruokaa
Me tilaamme usein parin ruokalajin ateriat itsellemme miehen kanssa sekä ylimääräisen lautasen, johon sitten lajittelemme lapselle maistiaisia kaikista annoksista. Kokonainen annos on hänelle liikaa, ja jos hän syö esim. pelkkää pastaa, jäävät usein pääruoan proteiinit puuttumaan.


Meillä ei ole koskaan ipadia ravintolassa mukana, eikä lapsi raukka saa leikkiä edes meidän aikuisten kännyköillä, joten hän leikkii ihan konkreettisestikin kävyillä ja kivillä. Persiljasta ja pikkukivistä syntyi hienoja taideteoksia sillä aikaa, kun me vanhemmat söimme ruokamme rauhassa loppuun. Lasta ei saa istumaan koko ateriaa paikoillaan millään ilveellä (kun ei ole mukana sitä ipadia), mutta italialaisissa ravintoloissa se ei yleensä ole ongelma - ihmiset ovat lapsirakkaita. Ulkona syödessä lapsen liikkuminen on vieläkin vapaampaa, ja luonnossa löytyy näitä taideteosten materiaalejakin.


Vielä puut ovat paljaat, hauska verrata myöhemmin kevään etenemistä kuvienkin kautta.

Aurinkoista viikonloppua!

16 kommenttia:

  1. Voi kevät, mitä kuvia! Tulee niin ikävä oikeaa kevättä, kun talvi vain tuntuu kiristävän otettaan täällä. Ja jälleen kerran kaipaan Bolognan-aikaa. Arvaa vain, miten ihana oli paeta Suomen maalis-huhtikuun vaihdetta Italiaan muutaman vuoden aikana? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen aivan järkyttynyt Suomen lumitilanteesta, harmittaa kamalasti Suomessa asuvien puolesta, epäreilua joutua lumitöihin jne. vielä maaliskuun ollessa n-äin pitkällä! Muistan itse Suomen ajoista se, että maalis-huhtikuu oli ehdottomasti se ikävin vuodenaika, ei suinkaan marraskuu :) Ja Italiassa puolestaan kevät kisaa (jos ei oteta huomioon allergioita, huoh) syksyn kanssa lempivuodenajan tittelistä. tykkään leudosta, en liian kylmästä enkä liian kuumasta. Taidan olla aika haalea ihminen :D Ja Bolognaan sukuloimaan pitäisi varmasti jossain vaiheessa taas lähteä. onko muuten tullut puheeksi, että Bologna on rankattu Italian parhaimmaksi kaupungiksi asua? Kun otetaan huomioon niin ilmansaasteet, julkinen liikenne, kulttuuritarjonta, työllisyys jne.

      Poista
  2. Ahh, kevät! <3 Täällä tällä hetkellä -23 C ja lunta 30-50 cm. Yhtään ei ole hanki vajentunut, ja kylmää luvataan ainakin pariksi viikoksi vielä :( Mutta aurinko sentään on näyttäytynyt, joten usko kevääseen elää edelleen. Tänäänkin on tarkoitus käydä torilla lounaalla. Suomalaista sisua vai pähkähulluutta?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kevät, aurinko ja lämpö Suomeenkiin saapuvat, ihan varmasti :) Torilounas kuulostaa vain kivalta, eihän siinä muuta kuin tarpeeksi vaatetta päälle, itse asiassa pulkkamäessä nautitut eväät olivat typynkin mielestä niitä parhaita, kylmähän vain kasvattaa ruokahalua :D

      Poista
  3. Kauniita kuvia! Ihanaa luontoa. Kolmas kuva pysäytti katsomaan pitkään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! On se vaan tärkeää päästä säännöllisesti kaupungista myös luonnon keskelle, mikä ei Italiassa ole aina itsestäänselvyys, kun luonto tarkoittaa monesti vain puistoa keskellä kaupunkia, suomalaisittain joka puolella olevia metsiä ei löydä kaikkialta helposti. Täällä Torinon seudulla on onneksi paljon myös villiä luontoa, on tämä Mandria ja on Alpit.

      Poista
  4. Kiitos aivan ihanasta kevät piristyksestä. Kevät tekee täälläkin tuloaan vaikka sitä ei uskoisi nyt kun pakkanen vain kiristyy =) Ja ehdottomasti olen samaa mieltä, että leikkimällä luonnon materiaaleilla iPadin sijaan, hän saa paljon parempia elämyksiä. Hieno oli taideteos =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi ihanasta kommentista! Ja oikein havahduin lapsen leikkiessä noilla kivillä siihen, että jotkut asiat eivät muutu: on leikitty kivillä ja kävyillä jo monesssa, monessa sukupolvessa mekin... :)

      Poista
  5. Voi kun täälläkin oltaisiin jo keväässä noin pitkällä... Lumi on kyllä harvinaisen sitkeässä. Mutta kyllähän se sieltä sitten aikanaan tulee. Tuo italialaisten lapsirakkaus ja myönteisyys kyllä käy kateeksi. En tiedä miksi täällä Suomessa on ihmisten usein niin vaikea sietää lapsista lähtevää elämän ääntä. Omat lapset alkavat jo ohittaa pahimman "hulabaloo" -iän ravintolakäyttäytymisen suhteen, mutta lapsiahan he vielä ovat, eikä kaikki aina suju ihan aikuisten mittapuun mukaan. Mutta elämä on :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on sellainen muistikuva, ettei Suomessa yleensä ole ollut lunta näin pitkään. Italialaiseten lapsirakkaus on kyllä yksi ihana, arkea helpottava tekijä. Ja varmaan osasyy siksi, miksi italialaisilla on yleisesti ottaen hyvä perusitsetunto. Tosiaalta esim. tuohon ravintolajoustavuuteen vaikuttaa varmasti myös se, että täällä myös aikuiset ovat kovaäänisiä :D Eli lasten metelöinti hyvä jos erottuu, kun vähänkin isompi seurue aikuisia alkaa seurustella keskenään ;)

      Poista
  6. Täällä myös yksi, joka toivoo niin aurinkoista kuin lämmintä viikonloppua! Kämpässä, jossa majailen, on parina aamuna ollut lämmintä tasan 9 astetta, jota lämpö olisi enemmän kuin tervetullut:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, muistan kyllä hyvin kamalan kylmät asunnot Rooman seudulla, täällä pohjoisessa sentään rakennetaan myös talvea varten... Eli tulkoon pian kevät. Ja tuleekin, ainakin minun aivastuksistani päätellen!

      Poista
  7. Ihan mielettömän upean näköistä ja miten kaunis auringonpaiste! Tällä hetkellä aurinko paistaa onneksi täälläkin vaikka lunta on vielä paaaljon.
    Nyt odotan toukokuun taidehistorian opintomatkaa Roomaan yhä innokkaammin,vaikka maisemat eivät tule olemaankaan noin luonnonläheiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, Roomaa kannattaa aina odottaa, satoi tai paistoi! Toukokuussa kelit ovatkin vielä usein vähän epävakaiset, kannattaa varautua ihan mihin vaan, joskus voi mennä jo rannalle ja joskus talvipalttoo on vielä hyödyllinen. Meidän on tarkoitus mennä Roomaan käymään huhtikuussa, kun minun on kierrettävä muutamia vähemmän tunnettuja, mutta tietyn kultin vuoksi tärkeitä paikkoja kolmatta dekkaria varten. :)

      Poista
  8. Oi, kevät!! Miten jo kaipaankin sitä tännekin lumen keskelle. Kuvista suorastaan jo haistaa sen kevään ihanan, elinvoimaisen tuoksun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähetän t'äältä parhaani mukaan aurinkoa tuomaan kevään esiin sielläkin! :)

      Poista

Kiva kun kävit!