lauantai 9. maaliskuuta 2013

Eräänä lauantaina


Heräsin kuuden maissa. Lapsella on elämänsä ensimmäinen korvatulehdus, joten herään viiden kuuden maissa myös tulevalla viikolla: kirjoitusaika on silloin, kun lapsi nukkuu. Tänään kirjoittaminen tarkoitti pikku kakkosen editointia. Joimme yhdessä aamukahvit miehen kanssa

Yhdeksän maissa lapsi heräsi: aamupalaa ja antibiootteja napaan. Sitten minä lähdin lenkille. Ja uuh ja aah, mikä autuus, kun kykenen taas juoksemaan. Ok, hölkkäämään. Mutta siltikin. Viime syksyn selkävaivojen jälkeen jokainen askel on puhdasta nautintoa.

Tässä myynnissä colomba-pääsiäiskakkuja, joita tarjottiin myös maistiaisena. Eatalyssa on myös keittokirjakauppa sekä lukunurkka nojatuoleineen.

Lounaalle menimme Torinon Lingottossa sjaitsevaan Eatalyyn. Eataly on ruokahifistelijöiden suosikkiketju, jossa voi sekä tehdä ruokaostoksia että syödä paikanpäällä eri osastoilla.




Me menimme Eatalyyn ennen kaikkea tapaamaan yhtä ensimmäisistä italialaisista ystävittäristäni. Apuliasta kotoisin oleva, Roomassa asuva ystävätär on lentoemäntä, ja samalla lennolla työskennellessämme me aikoinaan ystävystyimme. Meitä yhdistää intohimo kirjallisuuteen ja psykologiaan. Ystävättäreni olisi suomalaisittain varmaan ylikoulutettu lentoemännäksi, hänellä kun on kaksi eri korkeakoulututkintoa, mutta Italiassa maisterit saavat harvoin koulutusta vastaavaa työtä. Ainakaan sellaista, mistä saisi kunnon palkkaa. Olen vieraillut myös ystävättäreni vanhempien luona Apuliassa, ja muistelen yhä lämmöllä vieraanvaraisuutta, jolla minut otettiin vastaan. Ja lähetettiin takaisin kotiin: matkalaukku painoi mennessä enemmän kuin tullessa, niin tärkeää italialaisille on antaa mukaan lahjoja vieraille.

Neiti Aurinkoinen tulee loistavasti toimeen ystävättäreni ja hänen miesystävänsä kanssa. Hassu yhteensattuma sekin, että tapaamme nykyään ystävättäreni miesystävän kotikaupungissa Torinossa Rooman sijaan.

 Ihanan seuran lisäksi ruoka oli herkullista, kuten aina. Tällä kertaa lounastimme kalaosastolla, jossa ei istuta muiden osastojen lailla vain tiskin ääressä baarijakkaroilla, vaan ihan normaalissa pöydässä.

Kotimatkalla pysähdyimme vielä tavallisessakin ruokakaupassa ostamassa tiramisuainekset huomista lounasta varten. meidät on nimittäin kutsuttu lounaalle suomalais-italialaisen perheen luo. Italiassa on normaalia, että vieraat tuovat tuliaisina vaikka viiniä tai jälkiruoan, joten minä lupasin tehdä tiramisua.

Leppoisaa viikonloppua!

10 kommenttia:

  1. Eataly nayttaa ihanalta! Menisin varmaan tuonne kinkku- ja makkaraosastolle maistelemaan.

    Toivottavasti korvatulehdus menee pian ohi! Miten minusta tuntuukin etta niita korvajuttuja on nykyaan PALJON enemman kuin ennen. Ei minulla ainakaan koskaan ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, me oltiin viimeksi just leikkele-juusto-osastolla, ja kyllä oli hyvää :P

      Joo, on melkoinen ihme, että tytölle tuli vasta nyt 4-vuotiaana eka korvatulehdus, lääkärikin ihmetteli, kun se on yleisin syy kuulemma lääkärissäkäynteihin ja luinkin että 80% jo alle 2-vuotiaista kärsii korvatulehduksesta. Tällä hetkellä näyttää, että vähällä on selvitty, yhtääne i tytöllä ekan yön jälkeen ole edes sattunut, vaikka on märkäinen tulehdus!

      Poista
  2. Voi, toipumisia pikkuiselle ja jaksamisia sinulle! Omalla tyttärelläni ollut korvatulehduskierre, joka päättyi vasta kuusivuotiaana. Univajeesta toipumiseen meni liioittelematta pari vuotta, tai sitten en ole toipunut vieläkään ;-)
    Ihania nämä sinun ruokapostauksesi, saisipa Suomestakin tuoreita katkarapuja. Vai langustiinejako tuossa kuvassa on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, meillä on niin heräilevä tyttö, että nyt korvatulehduksen aikaan on nukkunut paremmin kuin monena normiyönä :D Univelka on siis tuttua, vaikka korvatulehduksilta olemme säästyneet.

      Nuo ovat jostain mustekalan sukulaisia,mutta oli tuolla toki niin katkarapuja kuin hummereitakin, oiekastaan ihan mitä mereneläviä vain voi kuvitella! :)

      Poista
  3. Kiitos, Vera.
    AIva tuli näläkä, jääkaapis on vain Saarioisten äitien tekemiä keittoja, ja ikävä Italiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maistuuhan ne Saarioisten äitienkin keitot, ainakin kiiruhus :D Tai kun muuten vaan ei hotsi teherä ruokaa

      Poista
  4. Huh, mieleeni palasi ajat, jolloin mun pojat olivat pieniä ja aikamoisessa korva- ja muussa tulehduskierteessä. Nuorimmaisella oli ollut 1,5 ikävuoteen mennessä jo 12 antibioottikuuria:-( Poika onnistui nappaamaan jostain hinkuyskän 3 kk:n ikäisenä ja sen seurauksena haali kaikki pöpöt kun magneetti! Pikaista paranemista pikkupotilaalle!!!!!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hertsileijaa, oelmme ilemisesti tdoellakin pääseet vähällä :O

      Pikkupotilas on jo paljon parempi, kiitos <3

      Poista
  5. Ihanalta näyttää tuo Eatitaly! Ja pikku prinsessalle paranemisiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä vierailemisen arvoinen paikka, jos satut ketjun liikkeen joskus näkemään! Ja kiitos <3

      Poista

Kiva kun kävit!