torstai 14. helmikuuta 2013

San Valentino eli kuinka minut kesytettiin

Ehdin mainostaa FB:ssä, ettei kalenteri määrää romanttisuuttamme mieheni kanssa. Italiassahan San Valentino on rakastavaisten juhla, ei ystävänpäivä. Mutta me olemme romanttisia silloin, kun siltä tuntuu, emme siksi, että on kännykässä vilkkuu joku tietty päivämäärä. Unohdin vain kertoa tämän myös miehelleni.


Nimittäin keskiviikkona mies tuli kotiin mukanaan pari San Valentinon lahjaa, joista toinen oli tuo ylläolevassa kuvassa näkyvä neule. Lentokentällä on vaatekauppa, jos mies ostelee minulle aina silloin tällöin lahjoja. On aika järkyttävää, ettei vielä ole tullut kertaakaan hutia.

 Torstaina hän vei minut San Valentinon lounaalle. Eturuoaksi pastaa speck-kinkku- ja zafferanokastikkeessa.


Pääruokana sisäfilettä viherpippurikastikkeessa.


Jälkiruoaksi semifreddo agli agrumi eli sitrusjäädyke (?)

Ilta vasta romanttinen olikin: menimme silmälääkärille Torinoon. Vastaanotto on ihan kivassa pytingissä.


Tämä silmäkirurgi teki minulle toisen yhteensä yli tunnin kestäneen vierailun kuukauden sisään. Silmistäni ei nimittäin puutu enää suunnilleen kuin kaihi. Olen kärsinyt näköongelmista ja sen lieveilmiöistä jo kauan. Minulle on määrätty vuosikausia vääränlaisia silmälaseja siksi, että silmäongelmieni lista tuntuu loppumattomalta.

Minulla on nimittäin likinäköä, hajataittoa, piilokarsastusta sekä jokin outo pupilliongelma, jonka nimi oli pitkä, eikä jäänyt mieleeni. Joka tapauksessa oireina on huono valonsieto ja heikko hämäränäkö: käytännössä pupillini eivät osaa säädellä hyvin silmien "valotusta", näkyvänä oireena minulla on laajentuneet pupillit. San Valentinon kunniaksi kirurgi julisti minut virallisesti keski-ikäiseksi määräämällä minulle tavallisten silmälasien lisäksi myös lukulasit. Joo, ikänäkö minulta kaihin lisäksi oli puuttunutkin silmäongelmista. Mutta ei puutu enää. Pääsenköhän Guinnessin ennätysten kirjaan maailman ensimmäisenä 36-vuotiaana, jolla on lukulasit?


No, me katsomme miehen kanssa toisiamme joka tapauksessa vaaleanpunaisten lasien läpi...

Loppuun lempikohtani rakastakin rakkaammasta pikku prinssistä. Lueskelen yhä uudelleen lukua, jossa pikku prinssi kohtaa ketun.

"Olisi ihanaa kun kesyttäisit minut. Vehnä, joka on kullankeltaista, muistuttaisi minua sinusta... 
... Ja kun eronhetki lähestyi...
- Mutta nyt alat itkeä! pikku prinssi sanoi. 
- Aivan niin, kettu sanoi.
- Mutta silloinhan et voittanut mitään!
- Voitinpas, sanoi kettu, voitin vehnän kullankeltaisen värin." 

Toivottavasti te muutkin olette tulleet kesytetyiksi....

12 kommenttia:

  1. Miehesihän on ihanan romanttinen,kun tuo usein lahjoja;D
    Minulla on hieman samaa silmissäni:likinäköisyyttä,karsastusta ja valoherkkyyttä,mutta lukulaseja en tarvitse;jotain hyvää siitä karsastuksestakin sanoi aikoinaan silmälääkärini;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieheni on hyvin romanttinen arjessa, siksi tuollaiset romantiikka-teemapäivät tuntuvatkin vähän turhilta, kun arvostan enemmän arjen romantiikkaa, mutta olipa tuo eilinenkin yhtä ihanan romanttista kuin muulloinkin :)

      Poista
  2. Aivan pakko kommentoida tuota näköasiaa. Täällä näet toinen, jolla ongelmia piisaa:-) Kaksiteholasit ovat olleet jo useamman vuoden. Lisäksi on hajataittoa, pimeässä en tunnu näkevän yhtään mitään. Edellisellä kerralla, kun olin näöntarkastuksessa, ei optikko edes saanut mitattua mitään järkeviä lukemia. Olivat niin suuria, ettei kellään kuulema sellaisia ole. Tosin optikko pisti sen silmien väsymyksen piikkiin.Sovittiin, että menen joku lauantaiaamu,kun silmiä ei ole vielä "käytetty". Kun sitten ilmoittauduin, totesi tiskin takana ollut nainen "ai se olet se isomiinuksinen tapaus". Tällä kertaa joitain lukemia saatiin, mutta jälkeen päin uusien lasien kanssa on tuntunut, että pieleen meni nämäkin. Enkä mä näillä uusilla laseilla mitään pientä printtiä näe. Kaupassakin pitää ottaa aina kakkulat pois ja tihrustaa oikein läheltä.Piilarit eivät mulle käy ollenkaan. Olen kokeillut monia eri versioita. Kaipa se pitää tyytyä siihen, että vanhuus tulee ja vaivat lisääntyy silmissäkin:-) Minulla kun se viisikymmentä lähenee uhkaavasti:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin piti palata lääkäriin siksi, että minulla oli kuulemma hoitamaton silmätulehdus, joka todennäköisesti haittasi testaamista. Siksi kävin kaksi kertaa. Piilareitakaan ei saanut käyttää tässä välillä eikä hetkeen muutenkaan.

      Tänään kävimme sitten optikolla tilaamassa ns. kaksiteholinssit, jotka eivät ole kuitenkaan vielä ihan virallisesti kaksitehoiset siinä mielessä kuin ne ennen käsitettiin, mutta kuitenkiin niillä pitäisi nähdä sekä kauas että lähelle.

      Ja silmiä tosiaan sietää hoitaa, en uskalla edes kuvitella millaista olisi olla näkemättä...

      Poista
  3. Voisiko joku vähän avata tuota Pikku Prinssin tarinaa, nyt en päässyt kärryille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun pitäisi tietenkin kehottaa vain lukemasn Pikku prinssi, niin paljon viisautta siinä on, mutta itseäni tuossa Kettu-luvussa puhuttelee nimenomaan viesti, ettei koskaan pitäisi katua jotain vain siksi, että se on saattanut aiheuttaa myös surua: kettu saattaa surra sitä, että joutuu eroamasn pikku prinssistä, mutta sillä ei ole merkitystä, koska on tärkeämpää, että kettu on saanut kokea ystävyyden, tulla siis kesytetyksi. Vain tärkeistä asioista luopuminen sattuu, mutta tuska merkitseekin vain, että on jotain, josta luopua.

      Poista
  4. Aika suloista! Olet myös taas tosi kaunis kuvissa - ja olet varmasti myös lukulasit päässä. ;) Toivottavasti silmät saadaan kuntoon!

    Hyvää viikonloppua ja romanttisia arkihetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Karoliina <3 Ihanaa viikonloppua myös teille! :)

      Poista
  5. Sain jokunen (aika monta!) vuosi sitten Pikku Prinssin lahjaksi ystavalta, joka kirjoitti kirjaan niin mahtavan omistuskirjoituksen, etta senkin takia kirja on todellinen aarre, ja sisallolltaan tietenkin myos.

    Tuo neulehan on muuten aivan ihana, ja sina hurjan kaunis! Miehellasi on hyva maku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin sain Pikku prinssin vuonna 1992 parhaalta kaveriltani lahjaksi <3

      Ja kiitos :)

      Poista
  6. Oi miten kauniita kuvia ja kaunis nainen!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, kauneus on katsojan silmissä :) Tai siis kiitos <3

      Poista

Kiva kun kävit!