lauantai 13. lokakuuta 2012

Inspiraatiota Alpeilta


Syksyisiä maisemia Alpeilla


Dekkarisarjan toinen osa alkaa olla loppusuoralla. Jos ehtisin ja jaksaisin kirjoittaa samaan tahtiin kuin esimerkiksi heinäkuussa, niin ensimmäiset koelukijat saisivat käsiksen selailtavakseen parin viikon kuluttua. Mutta jostain syystä juuri nyt, kun loppusuora alkaa häämöttää, juoni on kasassa ja pitäisi vain naputella ranskalaisista viivoista yhtenäisiä kohtauksia, ei kirjailijattarella olekaan kirjoitusiloa. Minähän olen kirjoittanut aina siksi, että nautin kirjoittamisesta. Joten kun nyt sain omassa nahassani todistaa oikeaksi toisen kirjan, kirouksen (sehän on monille vaikeampaa kuin ensimmäisen kirjoittaminen) niin valitin kirujoitusinnon lopahtamista myös FB:ssä. Luojalle kiitos vertaistuesta! Kiva tietää, että niitä haastavampia hetkiä tulee kaikille. Ja yksi neuvoista tuntui lopulta hyvinkin järkevältä: pidä pientä taukoa. Ja minä pidin. Kuvakollaaseissa kotiseutumatkailumme tulos tänä lauantaina. Toistaiseksi tauko on toiminut. Eilen tekstiä syntyi taustatutkimuksen ohella ja tänään ideoita piti raapustaa muistivihkoon jopa kiemurtelevilla vuoristoteillä.

Castello di Rivoli, Rivolin linna, jossa on esillä nykytaidetta


Tämä alimmainen näkyi FB-kirjailijasivullanikin.

Lauantai kuudessa kuvassa

7 kommenttia:

  1. Ihania maisemia !Olet kyllä ollut ahkera kun olet saanut kakkoskirjan noin nopeasti kirjoitettua,joten ei ihmekään että tulee pieni stopin tarve välillä..Tsemppejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempityksistä, Yaelian. Periaatteessa tämä toisen kirjoittaminen on ollut helppoa, koska minulla oli iso osa rakennetta ja paljon kohtauksia jo valmiinakin - se hyvä puoli on siinä, etten ole julkaisuut ennen kuin tämän ikäisenä on, että minulla on paljon ennestän julkaisematonta materiaalia valmiina. Ei kaikki ole toki käyttökelpoista, mutta osa on. Ja myös se, että juonikuviot ovat valmiina useampaan osaan, tekee kirjoittajmisesta varmaan nopeampaa kuin jos pitäisi vain yhdesä vuodessa sekä ideoida että kirjoittaa kirja. Mutta niin helppoa kuin kirjottaminen onkin ollut, siihenkin näemmä välillä väsyy... :O

      Poista
  2. Hienoa, että jaksat tehdä tuota taustatutkimusta. En ole mikään kirjallisuuden asiantuntija, mutta ensimmäisessä kirjassasi tykkäsin kovasti siitä, kuinka elävästi ja todentuntuisesti kuvailit ympäristöä, johon ilmiselvästi olit perehtynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Pirpana! Nimittäin olen tehnyt todella paljon taustatyötä, tässä tokassa osassa vielä enemmän kuin ensimmåäisessä. Haluan, että faktat ovat kohdallaan. Tykkään itse oppia uutta kirjoista, joten jos siellä onkin tietyistä asioista sävelletty ihan omiaan, petyn väistämättä. Eihän tekemästäni taustautkimuksesta tekstiin lopulta päädy kiuin muutama prosentti, mutta tutkijaluonteelle tuottaa tyydytystä sekin, kun oppii uutta, vaikka siitä ei näennäistä hyötyä kauheasti olisikaan :)

      Poista
  3. Tsemppiä puurtamiseen. Olet tainnut rakastua samankaltaisiin maisemiin kuin minä :D Ja hyvä, että annat itsellesi taukoa. Inspiraatio kukkii paljon kauniimmin, kun sitä vähän ruokkii! Iloa lokakuuhusi, Vera!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin ihania maisemia? Ja kyllä, pienikin tauko nähtävästi teki hyvää, kun olen taas päälle 5 liuskan päivävauhdissa :D Pitäisi vain muistaa, että välillä pitää levätäkin :) Iloa ja onnea myös sinulle!

      Poista
  4. Tsemppiä kirjoittamiseen! Toisen kirjan kohdalla kirjoittaminen on helpompaa, koska osaa enemmän ja tekee ratkaisunsa tietoisemmin. Toisaalta paineet on monella tapaa suuremmat. Ei ole enää mikään untuvikko esikoiskirjailija, pitäisi olla oikeasti Hyvä. :)

    Sulle on blogihaaste odottamassa meikäläiseltä.

    VastaaPoista

Kiva kun kävit!