torstai 18. lokakuuta 2012

Elämä on

Ehdin pitää puoli päivää kirjoitustaukoa, kun hanat taas avautuivat. Eli suosittelen taukoa hoidoksi kaikille, joilla kirjoittaminen tökkii. Tiedän, että puoli päivää kuulostaa olemattoman pituiselta tauolta, mutta kysymys olikin periaatteesta. Kun ensimmäistä kertaa pariin vuoteen annoin itselleni luvan olla kirjoittamatta, kaikki kirjoittamiseen liittyvät angstit katosivat. Ideoita syntyi ja tekstiä on pukannut taas normaalissa viiden liuskan päivätahdissa.

Pari päivää sitten tosin luulin, että dekkarin kakkososan työstämiseen (olen kiintynyt tähän sanaan) tulisi  uusi tauko osin minusta riippumattomista syistä. Koin pientä emotionaalista vuoristorataa erään lehtijulkaisun vuoksi. Minulta nimittäin kysyttiin kiinnostusta kolumnin kirjoittamiseen. Ensimmäinen reaktio oli se normaali: alkava sydänkohtaus, joka lopulta paljastuikin vain lieväksi paniikkikohtaukseksi. Oireet lienevät aika samanlaisia. Silmissä mustenee, kuuluu vain oman sydämen kiihkeä tykytys, mieleen ei muodostu yhtään kieliopillisesti korrektia lausetta millään kielellä. Mieleen ei muodostu oikeastaan minkäänlaista lausetta. Minustako kolumnisti? Tarkoittaako se, että minun pitäisi kirjoittamisen jälkeen jopa hioa juttu julkaisukelpoiseksi toisin kuin täällä blogissa, jossa painan julkaise-nappia yleensä sen kummemmin pohtimatta, mitähän tälläkin kertaa on tullut söherretyksi? Ei kun siis millaisia maisemia olen sanallisesti lukijoille maalaillut.

Koska kuitenkin onnistuin kirjoittamaan kuulemma lukukelpoisen kolumnintekeleen, saattaa olla, että tässä joskus aivoituksiani näkyy muuallakin kuin blogissa. Ilmoitan sitten ehkä tarkemmin, jos ja kun ensimmäinen kolumni todella julkaistaan. Paino sanalla ehkä.

Nimittäin huomasin juuri, että blogini lukijamäärä alkaa lähestyä hälyttävästi sitä maagista 100 lukijan rajaa. Tämä ei ole välttämättä hyvä juttu, koska jos ajattelen jonkun oikeasti lukevan sepustuksiani, minuun iskee ramppikuume. Tuntuu, että pitäisi kirjoittaa jotain järkevää. Fiksua ja filmaattista. Näistä ajatuksista on yleensä lopputuloksena vain pitkälle venyvä blogitauko. Ei tulisi mielenkään alentaa tasoani kirjoittamalla painavaa ja ajankohtaista asiaa yhtään mistään. Hyvänen aika, jokuhan voisi kuvitella minun oikeasti osaavan ajatella. Parempi keskittyä lentoemolle sopivaan viehkeään hymyilyyn..

Blogikirjoittelu saattaa siis olla heikoilla kantimilla, mutta osaan minä sentään lukea. Vaikkakaan en oikolukea omia kirjoituksiani. Mutta olen päivittänyt yhdelle blogin sivuista tänä vuonna lukemiani opuksia, tosin en lukijärjestyksessä enkä edes kaikkia. Unohdin aika monta kuukautta sitten koko päivittäminen. Muutama ilta sitten tuumailin, että olisi kiva kirjoittaa ylös tänä vuonna lukemani kirjat ja niin yritin sitten listata ne, jotka sillä hetkellä muistin.

Ensi tiistaina suuntaamme kohti Suomea. Lauantaina 27. lokakuuta esiinnyn Helsingin Kirjamessuilla Dekkarilauantain Esikoisdekkaristi-paneelissa yhdessä Tiina Forssmanin, Jyrki Erran ja Jyrki Heinon kanssa. Paneelikeskustelu alkaa klo 10.30. Minä olen se, jolla on neilikka rinnassa. Saa tulla nykimään hihasta ja haukkumaan blogia. Tai muuten vain morjestamaan. Kuva olisi kiva yllätys. Ei kun se kuuluikin yhteen toiseen juttuun.

Eipä tässä muuta. Tälläkään kertaa. Pitäkää ittenne ihimisinä!

30 kommenttia:

  1. Kirjasi kuulostaa mielenkiintoiselta, pitääkin hankkia se. Täälläkin on tullut matkustettua ympäri Italiaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos Italiaan sijoittuva kirja kiinnostaa. Italiassa on kyllä hurjan paljon nähtävää, kun maa tarjoaa vähän kaikkea Alpeista (lähes) Afrikkaan :)

      Poista
  2. Hei kivaa, jos on tuollainen tarjous tyrkyllä! Toivottavasti poikii jotakin; uskon, että tyylisi osuu kolumneihin kuin nappi nalleen! Tsemppiä ja heleyttä messuelämään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helmi-Maaria, kun jaksat aina tsempata <3 Myös heleys otetaan mielihyvin vastaan :)

      Poista
  3. Kolumni kuulostaa hienolta, koska tarkoittaa palkan edestä kirjoittamista! Ehdottomasti kyllä, ja muista vinkata, mistä voi lukea (jos siis suomeksi). Lauantaina on vakaa tarkoitus olla paikalla klo 10.30. Nähdään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että yleisössä on ainakin yhdet ystävälliset kasvot! Tosin tytär pettyy, ellei sieltä tulekaan Nipsu, hän kun on aina tykännyt kovasti profiilikuvastasi nähdessään sen tietskan ruudulla :) Minua taas kiinnostaa enemmän ihminen Nipsun takana ;)

      Ja kyllä, kirjoituspalkkio tuntuu hyvältä. Eräänlaiselta tunnustukselta, vaikka rahaa ja sen ostokykyä ei itsearvona pitäisikään. Mutta samalla tavalla kuin kirja alkaa elää vasta, kun sillä on lukijoita, myös kolumnityyppinen kirjoittaminen maistuu ihan erilaiselta, kun sille annetaan palkkion kautta työn status.

      Poista
    2. Valmistele nyt tytärtä kunnon pettymykseen. Ei tule Nipsu, tulee ihan tylsä täti :)

      Poista
    3. Nyt menee kyllä äidin intressit edelle, mutta varmaan pitää matkustaa Muumimaahan ensi kesänä :)

      Poista
  4. "Minustako kolumnisti? Tarkoittaako se, että minun pitäisi kirjoittamisen jälkeen jopa hioa juttu julkaisukelpoiseksi toisin kuin täällä blogissa, jossa painan julkaise-nappia yleensä sen kummemmin pohtimatta, mitähän tälläkin kertaa on tullut söherretyksi?"

    Erityisesti edellisen blogisi parissa viihtynyt vinkkaa: Keep on söherring. Muistan nimittäin erään toisen kirjoittajan, jonka blogille nauroin ääneen. Sitten hän pääsi kolumnistiksi. Pari kolumnia luin, puleerattuja, kuivia -- siihen loppui nauru (tietysti aina voi spekuloida toimituksen osuudella asiaan). Tulee mieleen toinenkin esimerkki. Sattumalta eilen juuri tutkin erään kuvittajan sivuja, joilla esitellyt nopeat luonnokset olivat rentoudessaan huomattavasti elävämpiä kuin pinnistellen viimeistellyt työt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietyn luonnollisuuden menettäminen on toki sääli lukijan kannalta. Riippuu varmasti myös lehdestä ja kolumnin teemasta, kuinka vapaalla tyylillä voi kirjoittaa. Kun teksti on tilattu ja siitä maksetaan, kirjoittaja tekee kuitenkin työtä sen sijaan, että vain ilmaisi itseään kuten esim. blogissa.

      Kannattaa muistaa, että mitä julkisempia tekstit ovat, sitä varovaisempi kirjoittajan on oltava, ellei halua saada niskaansa kaikenlaista netissä lentävää ruumiineritettä. Omaakin blogiani luetaan kuin piru raamattua, ja koska ihminen olen vain minäkin, enkä ainakaan ilahdu, kun kimppuun käydään varsin epäilyttävinkin motiivein ja nimenomaan henkilökohtaisuuksiin menevä loukkaus päämääränä, en ihmettele suinkaan niitä bloggaajia, jotka rajoittavat henkilökohtaisempia postauksia ja yrittävät siten suojella myös itseään.

      Liian usein ihmiset kuvittelevat, että "julkinen asema", oli kyseessä sitten bloggaaja, kolumnisti tai kirjailija tarkoittaa, että ihminen on myös julkista riistaa ihan millaiselle ryöpytykselle tahansa. Kaikilla ei ole sen verran kehittynyt empatiakyky, että osaisivat kommentoida loukkaamatta, he kun eivät kerta kaikkiaan kykene kuvittelemaan itseään ilkeämielisenki spekuloinnin kohteensa asemaan.

      Kyllähän siinä tietty luonnollisuus jutuista voi ajan myötä häviätä, mutta parempi niin, kuin että häviäisivät yöunet täysin avoimesti kirjoitettujen juttujen seurauksena syntyneen ilkeilyn ja haukkumisen jälkeen :)

      Poista
    2. Saatko sä paljon tuollaisia kommentteja tähän blogiin?! Huh huh.

      Poista
    3. Hyvin vähän, onneksi. Ja se vähäkin on toistaiseksi tullut vain yhdestä tietystä ip-osoitteesta...

      Poista
    4. No ei onneksi ainakaan mun ip-osoitteesta. Miten bloggerissa muuten näkee ip-osoitteet? Itsellänikin on blogi, mutten koskaan ole saanut tätä asiaa selville? Olen aika huono näiden blogger asioiden kanssa.

      Poista
    5. Perus-blogger-välineillä ei näekään, eikä kommenteista voi suoraan nähdä, vaan se vaatii muutamien ohjelmien erillistä latausta sivulle sekä sitten infojen croosscheckiä. Ei siis oikeastaan maksa vaivaa, ellei sitten ole hyvin utelia luonteeltaan tai muita syitä ;) Toisaalta myös oman ip-sosoitteen salaaminen on hyvin helppoa, eli jos on vähän kätevämpi koneiden kanssa, niin senkins aa helposti peiteltyä.

      Poista
    6. Onko ip-osoite mahd. nähdä Google Analyticsin kautta, mulla on sellainen.

      Poista
    7. Pelkän google-analyticsin avulla sitä ei voi nähdä, vaan pitää asentaa erityinen statscount-ohjelma, jos ip-osoite kiinnostaa, niin googlaamalla läytyy erilaisia ip-tracker -ohjelmia. Jos se nyt oikeasti edes kiinnostaa, minua ei kiinnostanut kuin yhden tietyn kommentoijan ip-osoite ;)

      Poista
    8. Mut toisaalta, mitä sä teet sillä ip osoitteella, koska eihän se sulle mitään kerro? Ei sen osoitteen perusteella saa mitään selville.

      Poista
    9. No niin, jatkan vielä. Meillä esim. kotona ei ole kiinteää ip-osoitetta, vaan osoite vaihtuu mm. joka kerta, kun modeemin sammuttaa. Kiinteä ip-osoite on kalliimpi, kuin ei-kiinteä. Sua siis ei hyödytä mun ip:n tietäminen mitään, koska se voi olla huomenna ihan toinen, luulen että suurimmalla osalla ihmisiä on tällainen halvempi käytössä.

      Lähinnä mä vaan ajattelin, että jos tästä asiasta olisi hyötyä myöhemmin jos tarvii alkaa jakaa banneja ;) En tosin tiedä miten niitä bannejakaan bloggerissa voisi antaa... Eikä kyllä ole ajankohtaistakaan, yks juttu on vaan saanut mut huolestumaan.

      Poista
    10. Dynaamisenkin ip-osoitteen ollessa kyseessä, saa aina selville isp:n, joka riittää tietyissä tapauksissa vahvistamaan tiedon siitä, mistä päin kyseessä oleva ihminen kirjoittelee. Tietenkin tässä tapauksessa pitää olla jo epäily ihmisestä ja perustietoja, pelkästä numerosarjasta ei ole juurikaan iloa.

      Bannista en tiedäkään, en usko, että niitä voi edes antaa bloggerissa kuin blogger-profiileille.

      Poista
    11. Pakko sanoa, ett olet kyllä varsinainen dekkari koko nainen :D. Koskahan sä alat valloittaa maailmaa kuuluisana italialaisena hakkeristina. Sen verran vakuuttavasti puhut näistäkin asioista. Mä itse olen kuten sanottu ihan pihalla. Kiitos kuitenkin tiedoista, vaikka ihan kaikki ei luonnollisesti mennytkään jakeluun. Kuten sanottu, ei ip-osoitteiden tietämisestä mitään iloa ole, jos ei voi bannata tiettyjä osoitteita (mitkä nekin voi olla muuttuvia). Toisaalta se kyllä voi auttaa selvittämään kirjoitteleeko blogiin yksi vai kymmenen anonyymiä. Itse olen anonyymi siitä syystä, etten halua, että minua voi esim. hakukoneiden kautta stalkata (kaiken maailman kommenttejen perusteella). Tietysti se on varmasti kurjaa joidenkin mielestä, mutta kun tässä tämä anonyymi kommenttimahdollisuus on annettu niin hyödynnän sitä.

      Poista
    12. Hah hah, apua, nyt nimittäin liippasi vähän turhan läheltä yhtä aihetta, jota nopeasti sivuutan uudessa dekkarissa. Oli nimittäin pakko ottaa selville myös hakkerimaailmasta, Anonymousista ja siidä sun däsdä, kun uudessa dekkarissa siis tapahtuu niin ja näin. Olenpa salaperäinen ;) Mutta kyllä, hakkerit, TOR:it ja Deep Webit ovat olleet hyvinkin niitä aiheita, joista olen tehnyt aikaa vievää taustatyötä uuteen dekkariin.

      Minusta anonyymiys ei ole mikään rikos, vaan ihan järkevääkin välillä. Minunkin kannattaisi varmaan välillä kommentoida anonyymisti, kun kaikenlaista varmaan pulpahtaa esiin, jos lähtee googlailemaan. Öhöm.

      Minulla vain sattui olemaan tässä välillä henkilökohtainen nettistalkkeri, jonka henkilöllisyys ja kotipaikka olivat periaatteessa jo etukäteen tiedossa, mutta halusin niihin vahvistuksen.

      Poista
    13. Mulla on ollut stalkkeri irl ja se on tehnyt varovaiseksi. Hauska kuulla, että sun asiantuntemus perustuu enemmän kirjan taustatyöhön, kuin ikäviin kommentteihin blogissa. Joskus vähän harmittaa vaan se, että kaikki anonyymit niputetaan herkästi yhteen ja sitä kautta saa tahtomattakin sellaisen kurjimuksen leiman. Kuulostaa kiinnostavalta tulevan kirjan aihe!

      Poista
  5. Kysyisin vielä (jos satut tietämään), että mitä tarkoittaa "kohde" ihan perus bloggerin tilastoissa? Sorry, kun nyt kiusaan sua näillä kysymyksillä, mutten tiedä keneltä muultakaan kysyä. Toisaalta jos käytät bloggeria italiaksi niin sana voi olla tyystin toinenkin, käännökset voi eri kielillä olla täysin erilaisia. Huokaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh, yritin käydä google analyticsissä katsomassa, mutta en pääse jostain syystä sisään, enkäe des muista, että millä kielellä se minulla on, nyt ei tuo kohde soita mitään kelloja.

      Poista
    2. En tarkoittanut analyticsiä vaan ihan tätä bloggerin hallintaosiota, siellä on sellainen, kuin "kohde" (tilastot -> liikenteen lähteet -> kohde). Mä pääsen omilla blogger tunnuksilla sisään analyticsiin btw.

      Poista
    3. Bloggerin hallintaosiota en juuri käytäkään, vaan ainoatsaan google analyticsiä, jonne pääsee google-tunnuksilla, paitsi meillä tänään, kun sisäänkirjautuminen tökkii.

      Poista
  6. Hetkinen, minunko rentoutta kirjoittamisessa koskenut kommenttini oli huh huh -tasoa, vai käsitinkö väärin? Tarkoitin ihan vain, no, rentoutta kirjoittamisessa. Ikävää, jos bloggaajat saavat stalkereita kimppuunsa. Niistä en tiedä, kun en itse bloggaa, toisinaan vain kommentoin eri ihmisten blogeja. Peace!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä käsitin Sen viittAavan ilkeisiin kommentteihin ylipäätään, ja kun en yleensä todellakaan joudu anonyymien henkilöllisyyttä sen kummemmin miettimään, niin oletin itse asiassa, että kyse on samasta anonyymista :)

      Poista
  7. Luen blogiasi kun ennätän ja tämä pohdinta sai hiukan mietteliääksi. Mitä tarkoitat nettistalkerilla? Miten sua on stalkattu kun kommentointi ulkopuolisen silmin vaikuttaa ihan harmittomalta? Tosin en ole tainnut aina lukea kommenteihin asti. Mutta tästä saa vaan kuvan kuin joku olisi sua pahemminkin vainonnut. Ratkesiko tapaus?t.utelias anonyymi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommenttien valvonta on erinomainen tapa ratkaista stalkkaus, jos sellaista esiintyy ;)

      Poista

Kiva kun kävit!