perjantai 20. huhtikuuta 2012

Uutisten janoa

Oho. On muka ollut niin kiirettä, etten ole ehtinyt edes blogia päivittämään. Itse asiassa en ole lusmuillut ainoastaan FB:ssä vaikka niin kaikki kuvittelevatkin. Ei, olen myös kirjoittanut.

Ja lukenut uutisia. Viime aikoina olen tehnyt uutisten lukemisesta itselleni toisen työn. Toinen dekkarihan sijoittuu Roomaan, joten tarkistan päivittäin parinkin eri sanomalehden Rooman uutiset. Olo on välillä surrealistinen, kun tiedän paremmin, mitä tapahtuu Italian pääkaupungissa 20 kilometrin päässä sijaitsevan Torinon sijaan.

Sanomalehtien lukemiseen saa vierähtämään yllättävän paljon aikaa. Koskaan ei tiedä, mikä uutinen on kirjoittamisen kannalta tärkeä, joten on pakko lukea lähes kaikki. Silmäillä ainakin otsikot. Ja siinäkös aikaa tuhraantuu.

Mutta jotain iloakin hommasta on. Jo parista artikkelista olen saanut oikeasti inspiraatiota kirjoittamiseen. Sen lisäksi, että nyt voin fiksusti kommentoida mihin tahansa Rooman periferiaa koskevaan keskusteluun. Rooman periferia on tietenkin hyvin suosittu puheenaihe pohjois-italialaisten keskuudessa.

Joo, arvasit oikein. Ei minulla mitään oikeaa asiaa ollut. Kunhan näpyttelen konetta lämpimikseni.

Ja toivotan rentoa viikonloppua kullekin säädylle.

6 kommenttia:

  1. Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta tutkimuskohteelta tulevaa kirjaasi varten. Italiaa kun on tottunut pitämään impulsiivisena maana josta varmasti paikallisissa lehdissä on toinen toistaan hätkähdyttävämpiä uutisia. Tosin en tiedä maan lehdistön toimintatapaa ja esim. sensuurin määrää sanomalehdissä. Kyllä nuo Suomenkin uutiset ovat nykyään sellaisia että jos olisin dekkaristi niin aiheita olisi rajattomasti. Lähdemme vappuna ajelemaan Suomea kohti ja uusia tuulia on tiedossa, kivaa:)
    Sinulle on blogissani pieni haaste, käy kurkkaamassa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos haasteesta! Me lennämme terveyden salliessa Suomeen jo ensi viikonloppuna, joten vapun vietän tytön kanssa Suomessa. Italiassa lehdet mässäilevät kainelaisilla uutisilla, nimet ja osoitteet paljastetaan myös rikosuutisten yhteydessä, ja omaisia haastatellaan säälimättä... :/

      Poista
  2. Hyvä että edes joku saa jotakin järkevää aikaisiksi, työmyyrä Vera! Täällä vaan palellaan, kevät on jossakin ihan kaukana.

    VastaaPoista
  3. Me oltiin eilen pienellä iltakävelyllä miehen kanssa. Olisin ottanut kameran mukaan, mutta sitä ei siihen hätään löytynyt :/. Videokamera sen sijaan löytyi. Täällähän on aika pimeetä iltaisin ja kuvaaminen oli hankalaa, kun kuvasta tuli tosi rakeista. Hämärässä alkaa ainakin mun mielikuvitus laukata. Me asutaan joen varressa, missä toisinaan keväisin pulpahtelee ruumiita pintaan (viime keväänä kävi näin just meidän kohdalla). Satuttiin näkemään, kun joku "juoksi epäilyttävästi", poliisit meni sisälle hienoon taloon, joku seisoi kadun kulmassa levottomana ja vislasi, rakennustyömaalta kuului outoja ääniä... Me yritettiin bongata ruumiita ja mahdollisisia murhaajia, tehtiin sellainen ö-luokan "rikoselokuva". Ihan sama fiilis, kun lapsena. Mun sisko on mua pari vuotta vanhempi ja se kertoi mulle aina kaikkia juttuja siitä mitä "tapahtuu", jokaiseen taloon ja ihmiseen liittyi joku tarina. Hän eläytyi niihin aivan uskomattomalla voimalla ja minä tietysti uskoin kaiken :D :D :D. Tuli vaan mieleen, että videokamera voisi olla sulle tosi hyvä työväline tallentaa materiaalia kirjaa varten. En tiedä oletko kokeillut, mutta suosittelen ottamaan videokuvaa seuraavan kerran, kun menet Roomaan :). Tietyllä tavalla leikki voi ruokkia mielikuvitusta. Ja videokameran käyttö/elävä kuva voi tuoda ihan erilaisen näkökulman tai lähestymistavan koko aiheeseen... Ja se vangitsee tunnelman todella hyvin. Lisäksi kuvassa voi huomata yllättäviäkin tapahtumia...

    Johanna K.

    VastaaPoista
  4. Kiitos vinkistä! Vau, teidän iltakävelynne kuulostaa todella jännittävältä. Ja ilmeisesti viime keväänä vähän liiankin jännää :O Mutta tosiaan, tuo videokamera on varmasti kokeilemisen arvoinen juttu!

    VastaaPoista

Kiva kun kävit!